Veneilykausi 2018 taputeltu

 

VENEILYKAUSI 2018 ON TAPUTELTU
Mennyt vuosi 2018 on ollut melkoista haipakkaa venekerholla. Upea kesä kruunasi koko kauden. Heti vuoden alkuun Bamce Fabricius uudisti kerhomme jo vanhentuneet nettisivut. Nousimme humauksessa 2010-luvulle. Aloitimme maaliskuussa vartiovuorojen nettivaraamisen harjoittelun. Siinä oli meillä kaikilla hiukan opettelemista ja sopeutumista. Nyt, kun viilaamme hiukan lisää vartiosysteemiä , siitä tulee entistä parempi ja jäsenistöystävällisempi. Kiitos kuitenkin kaikille vartiovelvollisuuden suorittamisesta Ja Malkakorven Penalle erinomaisesta vartiopäällikön työstä.

Murmutin keväällä talkooväkeä töihin lähes, joka viestissä. Hienointa oli, että meitä oli eri talkoissa todella hyvä määrä, kiitos kaikille. Oikaisimme pukkiaitauksen aidan ja valttasimme sen, lisäksi maalasimme huoltorakennuksen . Tulee harvemmin ajateltua, että olemme etuoikeutetussa asemassa Otsolahdessa. Meillä on talvisäilytys sekä aivan mainio satama. On kuitenkin tärkeää pitää satama hienossa kunnossa, jotta kaikki kaupunkilaiset pääsevät nauttimaan siitä. Satamapäällikkömme Matti Kaltokari ja Kalle Wiik tekivät uskomattoman määrän työtä sataman hyväksi ja ehtivät vielä Grimsholmiin laittaamaan sen sekä kesä ja talvikuntoon. Uskomattomia   äijiä !! Kiitos teille.

Kahvila Cafe Otsolahti sementoi itsensä asiakkaiden mielissä ja toi meille kerholaisille paikan jossa höpöttää viimeiset jutskat .Kiitos Nina ja Pekalle ja heidän henkilökunnalleen viime kaudesta.

Vietimme elokuussa  kerhon 55-vuotispäivät kerholla Sakari Kukon orkesterin tahdittamana ja samalla yritimme kaivella vanhaa kuutamopurjehdus perinnettä esille. palautteesta päätellen ilta oli onnistunut ja kaikilla tuntui olevan hauskaa . Paikalla oli yli 80 henkeä. Yritetään jatkaa perinnettä .

Talvisäilytyksen osalta teimme ratkaisun, että se maksetaan määrättyyn eräpäivään mennessä , jotta satamapäälliköt osaavat suunnitella paikat veneille. Tämäkin onnistui , kohtuullisesti. Ensi vuonna tämäkin on helpompaa , kun kaikki tietävät ajoissa, miten toimia. Tämä toimintatapa helpotti isosti satamakapteenien työtä, kun ei tarvinnut kaivaa jokaista venettä pressujen alta.

Mielipidetiedustelukin tehtiin, jotta saisimme hiukan kättä pidempää jäsenistön tarpeista ja suuntaa kerhon edelleen kehittämiseksi. Sieltä tulikin paljon hyvää palautetta ja monen asian suhteen ollaan jo tehty suunnitelmia.

Lokakuun viimeisenä viikonloppuna oli kauden päättäjäiset kerholla ja tupa täysi ja tanssijalka vipatti yhdellä jos toisella. Päälle vielä joulujuhlat, jossa joulupukkikin kävi .

Vuodelle 2019 meillä on lähtenyt erinäisiä projekteja käyntiin. Grimsholmin saari yritetään saada käyttäjäystävällisemmäksi. Laituriprojekti etenee . Kerhorakennuksen pienimuotoinen laajennusprojekti on laitettu liikkeelle. Puhaa riittää siis ensi vuodellekin.

Lopuksi haluan kiittää jäsenistöä vuodesta 2018 ja toivottaa suotuisia tuulia vuodelle 2019 !

Tavk :n 55. kesä takana

 

Hieno 55.-veneilykesä on takana Tapiolan venekerho ry :llä Lämpöä riitti ja tuulet eivät vaivanneet moottoriveneilijöitä.

Hallituksen kausi 2018 on taputeltu 18.10.2018. Vuosi sitten lähdetiin erittäin kunnianhimoisilla tavoitteilla vuodelle 2018. Vanhat hyvin palvelleet nettisivut tulivat tiensä päähän. Bamche teki meille uudet sivut. Iso kiitos hänelle . Emmehän työtä tilatessa aavistaneet, että uusi tietosuojalaki olisi kuitenkin vaatinut meiltä uudet sivut. Pikku hiljaa porukka on omaksunut sivujen toiminnan. Ne tulevat jatkossa helpottamaan eri tilaisuuksiin ilmoittautumista ja informaation jakamista.

Satama-alueemme on freesattu upeaan kuntoon. Talkoilla heitettiin romua 2 vaihtolavallista ja ns. pukkiaitauksen aidat oikaistiin ja valtattiin. Trailerialue laitettiin uuteen uskoon . Kiitos tästä kaikille talkoolaisille ja satamakapteeneillemme Masi Kaltokarille ja Kalle Wiikille. Ovatkin, muuten aika jämäköitä äijiä pitämään järjestystä satamassa.

Tavoitteenamme oli saada huomattava määrä lisää venepaikkoja kaupungilta. Saimme runsaat kaksikymmentä paikkaa ja noin 30 uutta jäsentä. Iso haaste tulee olemaan pitämään kaikki n. 300 jäsentä tyytyväisinä ja aktivoituneina kerhon toimintaan. Tähän meillä täytyy olla lyhyen ja pitkän jänteen suunnitelmia. Veneilykoulutus nousee nopeasti ensimmäisenä mieleen. Vuosi sitten yritimme päästä mukaan Espoon merikoulun toimintaan. Se ei kuitenkaan onnistunut edes rahalla. Nyt olemme lähteneet jo suunnittelemaan yhteistyössä Haukilahden venekerhon sekä Otaniemen venekerhon kanssa yhteistä koulutusta. Uudistuksia on myös  tehtävä meillä vuosia tehtyyn ns. Snäcknäsin juniorileiriin. Olimme isossa osassa toteuttamassa leiriä eli Iida Björk. Kuitenkin kerhostamme osallistui 20 hengen leiriin 1 juniori. Eräs ajatus olisi kopioida vanha idea järjestää  junnuiltoja Otsolahdessa, jossa junnut pääsisivät opettelemaan veneilytaitoja. Näihin tarvitsemme toki kouluttajia.

Katsastustoiminnan aktivointi alkoi parisen vuotta sitten, kun se oli jotenkin jäänyt unohtumaan aika monelta. Nyt täytyy sanoa, että suurin osa jäsenistöstä on oivaltanut sen tärkeyden sekä vaivattomuuden. 2018 lähes 100 % jäsenistöstä on sen suorittanut. Kiitos J. Nyt törmäämme taas uuteen ongelmaan , nyt tarvittaisiinkin sitten 2-3 uutta katsastajaa . Halukkaat ilmoittautukaa katsastuspäällikkö Antti Saarniolle, pääsette tekemään arvokasta työtä veneilyturvallisuuden eteen.

Pääsimme viettämään elokuun lämmössä hienot 55-vuotisjuhlat omalla kerholla. Tunnelma oli hieno ja ilmeissä oli iloa ja ylpeyttä. Sakari Kukon bändi siivitti meidät upealle tuulelle ja varmaankin monelle tuli mieleen, että kyllä meillä on hienoa porukkaa !

Ympäristömme kehittyy valtavaa vauhtia. Kerholla meidän pitää olla silmät ja korvat auki ja aistittava kehittämiskohteita. Paljon hyviä vinkkejä tuli mielipidetiedustelusta. Seuraavat suuret kehittämiskohteet lienevät laiturit sekä kerhorakennuksen pienimuotoinen laajennus. Tavoitteena, olisi rakennuksen ympärivuotinen käyttö sekä pienen koulutus-/kokoustilan saaminen. Lisäksi vuonna 2019 Sateenkaari uusitaan ja siihen tulee kevyenliikenteen väylä sekä hidasteet ennen kerhoa. Lisäksi ns. pukkiaitauksen viereen pöheikköön tulee pieni matonpesupaikka. Tämä tarkoittaa, että ympäristö muuttuu edelleen.

Lopuksi täytyy kiittää jäsenistöä hallituksen puolesta hienosta vuodesta 2018 , jonka te olette mahdollistaneet. Uskon, että tätä positiivista kehityksen pyörää on vaikea pysäyttää tällä porukalla.

Kiitoksia

Maka Paalanen & hallitus

Hieno veneilykesä 2018

Hieno veneilykesä 2018

 

Kesä 2018 on varmasti tarjonnut kaikille veneilijöille nautinnollisia hetkiä.

Tuulet ovat olleet mietoja, tästä toisaalta eivät ole purjehtijat pitäneet. Yöpyminen veneessä on ollut jossakin määrin tukalaa, kovien helteiden vuoksi, mutta eipähän ole ollut hyttysiä ja muita ötököitä. Sinilevät ovat olleet ennätysmäisiä ja tuo ilmiö tuntuu pahentuvan vuosi vuodelta. Vihjeenä voisin antaa, että kun levän kukinta alkaa meillä, on Viron rannikko täysin puhdas levästä. Yllätyin , kun juttelin tutun sukeltajan kanssa, kuinka syvälle levä ylettää. Kuulemma parhaimmillaan jopa 5 metrin syvyydessä on vielä läpinäkymätöntä massaa.

Törmäsin tänä kesänä henkilökohtaisesti uuteen ilmiöön merellä. Olen veneillyt itse runsaat 50 vuotta. Olen aina pitänyt itsestään selvyytenä, että merellä autetaan toista ja kannetaan huolta toisenkin puolesta. Oman veneeni moottori laski öljyt yllättäen ulos ja öljyt syttyivät tuleen Kytöstä n. 2 mailia länteen. Savun muodostus oli melkoinen. Sain kuitenkin tuurilla sammutettua öljypalon. Vaimoni ja koirat olivat etukannella evakossa , koska koko vene oli todella sakeassa savussa. Kuitenkaan sunnuntai iltapäivällä yksikään vene ei pysähtynyt edes kysymään, onko joku hätä. Ohi porhallettiin komeasti. Tämähän on tietenkin rikos.

Onneksi meillä on Trossi ja merivartiat tulivat tuhatta ja sataa apuun. Kiitos heille ja Meripelastukselle asiantuntevasta avusta. Opin  itse, että ensi kesänä minulle on ainakin 3 kpl sammuttimia mukana ja asennettuna, siten, että ne saa helposti käyttöön. Toivottavasti muissakin venekerhoissa , kuin meillä asia otetaan vakavasti ja informoidaan hyvästä merenkulkutavasta.

Uutena ilmiönä on Otsolahteen tulleet vesijetit. Osalta kuljettajista puuttuu ilmeisesti kokonaan käytöstavat satamassa. Veneiden välissä keulitaan ja aiheutetaan isoja aaltoja ja veneet hakkaavat laituriin ja toisiaan vasten.

Kysyinkin eräältä vesijetti kuskilta, mitä hän tykkäisi, mikäli hakkaisin hänen jettiään vasaralla. Ei kuulemma tykkäisi. Samalla hän oivalsi, kun näki veneiden heiluvan laitureissa, mitä oli tehnyt. Pyysi reilusti anteeksi ja lupasi, ettei homma toistu.

Kaikki kerholaiset saavat kotiin mielipidetiedustelun. Kerhomme on kasvanut parin viime vuoden aikana merkittävästi. Nyt viimeistään on aika paaluttaa tuntoja jäsenistössä, jotta voimme kehittää kerhoa jäsenistön toivomalla tavalla. Meitä on jo lähes 300 jäsentä, joten monenlaista kehittämisideaa varmaankin saadaan .

Pian on lauantai  25.8. 2018. Juhlimme Espoon 3. vanhimman venekerhon 55-vuotispäiviä . Meillä on  kokopäivän yleisölle tapahtumia ja nähtävää. mm. urheiluaitoklubi tuo autoja näytille eli Ferraria ; Maseratia jne. Lisäksi pelastuslaitos tulee paloauton kanssa ihastuttamaan lapsia ja äitejä 😊. Meripelastusseura esittelee kalustoaan ja toimintaansa.

Cafe Otsolahti on illalla pyhitetty kerholaisille ja koko terassi katettu teltalla. Meille esiintyy huikea Sakari Kukon orkesteri Skarab. Tiedossaon huikeaa musisointia ja tietenkin mukavia juttutuokioita kerholaisten kesken . Sitähän voidaan laittaa myös jalalla koreasti hyvän musiikin tahdissa.

Nähdään taas !! 😊

 

Kesä on tullut ja satama hymyilee

 

Kesä on tullut ja satama hymyilee !

Kevät 2018 on ollut aivan loistava veneilijän kevät . On ollut kiva huomata auringon vaikutus meihin kaikkiin. Satamassa on hymy herkässä kaikilla. Tavoitteemme olla mukavin, auttavaisin ja viihtyisin venekerho Espoossa ei varmaankaan ole kaukana. On ollut hienoa huomata, kuinka paljon meille on tullut uusia jäseniä ja mikä parasta tälläisen vanhan miehen mielestä, myös nuoria perheitä on liittynyt jäseneksi. Tämä tarkoittaa jatkuvuutta seurassa.

Iso joukko jäsenistöstä on osallistunut talkoisiin ja sitä kautta on syntynyt uusia tuttavuuksia monille meistä. Talkoilla olemme siistineet satamaa. Huoltorakennus on pesty ja maalattu, pukkiaitauksen aita suoristettu ja valtattu , pukkiaitauksen romut kuskattu kaatopaikalle, kerhon takana oleva kontti maalattu ,trailerit laitettu siistiin riviin traileriparkkiin ja Grimmsholmin saari kunnostettu . Iso kiitos kaikille näistä seuran eteen valutetuista hikipisaroista.  Voin sanoa, että satama ei ole ollut näin upeassa kunnossa pitkään pitkään aikaan.

Puuveneet eli lautakasat ovat aina olleet lähellä sydantäni . Otsolahti on pikkuhiljaa tullut oikeaksi puuvene keskittymäksi. Laskin viime syksynä, että laitureissa oli yhteensä 19 puuvenettä. Kauniina aurinkoisina kevät päivinä oli nostalgista , kun puuveneiden tuoksut ja hiomakoneiden äänet valtasivat sataman. Tervan ja lakan tuoksu ovat sataman oikeita tuoksuja. Puuveneilijät ovat tavallaan positiivisella tavalla oma rotunsa. Nauru on herkässä ja toisten auttaminen verissä. En tiedä onko puupöly ja lakka vaikuttaneet heihin näin positiivisesti. Olen havainnut, että myös moni ei-puuveneilijä on innostunut kunnostamaan veneidensä puuosia. Puu on kuitenkin upea materiaali, joka tuo jokaiseen veneeseen arvokkuutta ja viihtyvyyttä.

Toivottavasti meillä kaikilla on hieno veneilykesä edessä. Käyttäkäämme kerhon saarta Grimsholmia hyväksi. Siellä on hyvä sauna ja grillikatos ja upeat maisemat Suomenlahdelle. 

Syksy tulee nopeammin kuin arvaammekaan. Elokuun 25. päivä lauantaina vietämme seuran 55-vuotispäiviä kerholla/ Otsolahdessa. Terassi katetaan teltalla , jotta emme ole sään armoilla kyseisenä päivänä. Kerho järjestää koko päiväksi ja koko perheelle ohjelmaa satamassa. Paikalle on tulossa paloauto ja palomiehiä, poliisiauto, lisäksi merivartiosto  sekä meripelastus esittäytyvät, tosin hälytysvarauksella, urheiluauto kerho yritetään saada pitämään cruising kokouksensa ko. päivälle Otsolahdessa. Ei pitäisi tulla päivällä aika pitkäksi ja samalla saamme toivottavasti positiivista julkisuutta. Kerhomme iltajuhla alkaa kello 17.30 ja päättyy kello 22.00. Tilaisuus on hyvin vapaamuotoinen ja paikalla huippumuusikoiden bändi Skarab, instrumentteina saksofoneja, trumpetti , kosketinsoitin jne. Kutsut tilaisuuteen lähtevät Juhannuksen jälkeisellä viikolla . Varaathan ajoissa 25 € arvoisen illalliskortin, illalliskortteja on 80 kpl. Pidetään hauska ilta ja nautitaan toistemme seurasta ja päivitetään kesän reissut.

Erinomaista kesää kaikille

Maka Paalanen

 

Vireä 55 vuotias Tapiolasta

Tapiolasta ja Leppävaarasta piti tulla kauppaloita vuonna 1963 , mutta sitten tehtiinkin Espoon kauppala.

Tämähän oli tietenkin aivan pikku juttu verrattuna muutamaan kylänmieheen, jotka päättivät  1963 perustaa Tapiolan moottorivenekerhon. Eivät varmaankaan osanneet kuvitella kuinka upeaksi ja isoksi seura on kasvaa. Kerho kehittyi vahvan talkoo hengen voimalla ja yhteishenki oli kova. Olenkin pohtinut pääni puhki, mitä on tapahtunut seuratoiminnassa viimeisen 20 vuoden aikana, ei puhuta pelkästään venekerhoista vaan yleisesti seuroista. Talkoo-sana on alkaa olemaan hepreaa ihmisille . Olemmeko tottuneet saamaan kaiken helpoimman kautta eli mieluummin maksan hiukan, kuin tekisi hiukan omilla kätösillä oman seuran eteen töitä esim. 2-3 tuntia vuodessa. Tyly laskentakaava , jos edes puolet varsinaisista jäsenistä tekisi 2 tuntia talkoo töitä vuodessa seuran eteen tämä tarkoittaisi 200 tuntia , joka on työpäiviksi muutettuna n. 26 työpäivää. Kylläpä olisi kerho, laiturit  ja kerhon saari upeassa kunnossa. Uskallanpa väittää, että moni tapaisi uusia mukavia ihmisiä satamassa  ja ystävystyisi ja apua saisi aina  oman veneen kanssa tulevien ongelmien kanssa ( niitähän tuppaa olemaan ) . Voihan olla , että sitä saattaisi jopa olla ylpeä omien kätösten jäljestä, kun katselee omaa satamaa ja maalattuja seiniä ja aitoja.

Keilaniemessä on toinen ääri esimerkki , siellä ei tarvitse tehdä talkoita ja homma on tosi vaivatonta. Siellä ei paljon kaveria morjesteta , tullaan ja mennään ja maksetaan viulut. Onneksi meillä löytyy kerhosta vielä kourallinen ihmisiä, joka tekevät pyyteettömästi hommia jäsenten eteen, esim. katsastusmiehet , satamakapteenit, saari-isäntä ja osaltaan varmaankin hallituskin jotain sählää .

Katsoppas huomenna aamulla peiliin ja kysy itseltäsi onko minulla vuodessa 2 tuntia aikaa uhrata seuralle . Olen 100 %varma, että tulee hyvä mieli , kun on pari tuntia tehnyt talkoo hommia ja kuuma talkoomakkara höyryää grillillä ja juttu lentää. Tiedän, että meillä on tosi joviaaleja jäseniä, ei varmasti tule ikävää juttuja kuunnellessa. En haluaisi, että livumme kohti ns. ”laituri Oy-seuraa”, jossa maksetaan itsemme kipeäksi ulkopuolisille.

Meillä on niin upeita projekteja 5 vuoden tähtäimellä, että niiden eteen kannattaa uhrata se 2 tuntia vuodessa ( saa tehdä enemmänkin). Projekteilla tarkoitan kerhon omia laitureita, kerhorakennuksen laajennusta jne. Nyt kun otat itseäsi niskasta kiinni ja ilmoittaudut kevään talkoisiin, kun ilmoitus niistä tulee kerhon uusille sivuille, olet rakentamassa tätä hienoa 55 vuotiasta seuraa entistä hienommaksi. 55 – vuotisjuhlia vietämme kerholla elokuun 25. päivä iloisissa merkeissä. Niistä myöhemmin lisää .

Toivottavasti ei tullut liikaa paatosta !!

Kiitos ja Anteeksi

Maka Paalanen

Kevään merkit

Kevät tulee vauhdilla, vaikka ei ihan heti uskoisikaan , kun katselee Otsolahtea. Venemessutkin käytiin porukalla katsomassa. Kajonin bussi oikein nahkasisustuksella päästiin oven eteen ja pois pääsykin vaivatonta, kun sama bussi odotteli meitä oven edessä. Vaimoväki löysi paljon ostettavaa eli takkia, puseroa, pipoa jne. Miehille oli hiukan vähemmän tarjolla.  Hauska retki ja kiva henki pursusi kaikista.

Kevään merkki on myös, että venekerhon laskut tippuvat postiluukusta. Meidän kerho taitaa olla lepsuimmaista päästä karhuamisen suhteen . Tätä kirjoittaessa on maksuja , jotka erääntyivät maksuun 25.1. 2018 , yli 11000 € maksamatta. Seuraavat laskuthan lähtevät sitten lyhyellä maksuajalla ja siirtyvät sitten Svea  perintään. Olen pohtinut pitkään ja pääni puhki, miksi näin on vuodesta toiseen. Toimimme vapaaehtoisvoimin ja karhuaminen on ikävää työtä . Meitä on yli 260 jäsentä ja toiset pitävät etuoikeutenaan , että voivat työllistää seuran toimihenkilöitä aivan turhan takia. Voihan olla, että he eivät ymmärrä vaivaa , jonka aiheuttavat.  Olemme eräässä hienoimmista satamista, jota yritetään kehittää kaikkien jäsenten hyväksi. Venepaikka jonokin on tällä hetkellä yli 20 paikkaa.  Seuralla on maksuvelvoitteita kaupungille ja muille tahoille. Onneksi emme sentään joudu ottamaan lainaa, näiden erääntyneiden laskujen takia. Toivoisin , että jokainen olisi sen verran seuraan päin, että maksaisi laskut ajallaan, nehän kuitenkin tulevat samaan aikaan joka vuosi .

Ollessani koirieni kanssa kävelyllä eilen illalla , pohdin, että olisiko meidän mentävä samaan, kuin kaupunki eli, mikäli venepaikka ja jäsenmaksu ei ole maksettu eräpäivään mennessä, se siirtyy seuraavalle ja jäsen siirtyy venepaikka jonon hännille. Venepaikkojahan löytyy Espoosta. Kivenlahdesta mm. siellä paikan perustamismaksu on 950 € ja Suomenojaltakin löytyy paikkoja, mutta Otsolahti on Otsolahti !

Seuraava murheen kryyni on talvisäilytys, jossa juostaan ympäri satamaa tarkastamassa kuka on maksanut ja sitten karhutaan ja karhutaan. Lasten kasvatuksessa pitää käyttää kuvainnollisesti keppiä ja porkkanaa.

On tullut mieleen, pitäisikö meidänkin lähteä samalle linjalle. Nyt n. 20 % jäsenistöstä työllistää keväisin ja syksyisin toimihenkilöitä vähintäin 1,5 kokonaista työviikkkoa, eikä se ole ollenkaan kivaa työtä, varinaisen työpäivän jälkeen. Edellinen taloudesta vastaava eli Jorma Björk kyllästyi, tähän ainaiseen vatulointiin. Tuskin seura haluaisi tuhlata vähiä rahoja, että ulkoistamme kaiken tämän ja kaikki tämä n 20 % jäsenistön välinpitämättömyyden takia.

Kiitos , että sain vuodattaa hiukan. Ei synkistytä , kuulun optimisteihin , jotka uskovat ihmiseen ja ihmisen mahdollisuusteen muuttua.

Kevät tule ja linnut alkavat laulaa ,maksut ovat tilillä ja vaha ja lakka alkavat tuoksua satamassa, voiko sen parempaa olla !!

 

  1. T. Maka Paalanen

 

Hyvää Uutta Vuotta 2018

Tämä on ensimmäinen blogi , jota elämässäni kirjoitan.

Pari sanaa itsestäni. Olen syntynyt Tapiolan kylään vuonna 1955 , noin 400 metrin päähän Otsolahdestaja asunut ja käynyt kouluni  kulmilla. Veneilyssä DNA :ni on ollut enemmän purjehduksen, kuin moottoriveneilyn puolella. Pisin purjehdukseni on vienyt minut Islantiin ja tyttäreni otti ensimmäiset askeleensa Hangon ja Visbyyn välillä. Tuliko kehuttua jo riittävästi :)

Vuosi sitten 2017 aloitimme kerhomme saneerauksen ja saimme uuden kahvilayrittäjän Nina Backberg-Kinnusen. Lisäksi kerhomme liitettiin kaupungin viemäriverkostoon, joka oli monelle kerhon jäsennelle yllätys. Ei siksi , että että se tapahtui, vaan koska harva tiesi, että loka-auto kävi vähän väliä tyhjentemässä säiliötä. 

Vuosi 2017 oli kerholle taloudellisesti raskas, mutta kerho oli varautunut näihin investointeihin eikä lainaa tarvinnut ottaa. Iso kiitos tästä lankeaa Jorma Björkille joka usean vuoden ajan hoiti kerhon laskustusta ja muutenkin taloutta.

Vuosi 2018

Vuoden 2018 teemoina tulee olemaan ympäristö, iloisuus ja avoimuus

Tulen kirjoittelemaan ajankohtaisista asioista, jotka koskevat venekerhoa ja jäsenistöä.

Satama

Meillä on satama, joka on sijainniltaan varmasti eräs Suomen hienoimmista. Olemme itse satsanneet viime vuonna kerhorakennukseen, viemäröintiin. Lisäksi kaupunki laittoi veneiden laskuluiskan kuntoon. Tänän vuonna on ohjelmassa pukkiaitauksen rakennuksen maalaustalkoot sekä pukkiaitauksen siistiminen ja aidan valttaus. Tähän tarvitaan jäsenistöä mukaan talkoisiin. Tuskin haluamme maksaa ulkopuolisille maalauksesta. 

Satamaan tulee kaupungin toimesta pukkiaitauksen ja kerhon väliin pieni matonpesupaikka. Matonpesupaikan vedet johdetaan kerhon viemäröinnin kautta kaupungin viemäriverkkoon. Tästä hyvästä kaupunki maksaa viemäri-investoinnista 80 %, joka tarkoittaa n. 34000 € .Tämä tuloutuu kerholle vuoden 2018 kuluessa.

Viime kesänä satamassa aloitti kanoottikeskus , ja he palaavat myös ensi kesäksi .Kanoottikeskus on tehnyt 5 vuoden vuokrasopimuksen kaupungin kanssa.

Suurin haaste lähivuosina tulevat olemaan laiturit. Kaupungilla on 5,2 laiturikilometriä huollettavana, mutta käytettävänä ainoastaan n. 310 tuhatta euroa. Kaupunki onkin lähtenyt tarjoamaan venekerhoille mahdollisuutta investoida omiin laitureihin. Kivenlahden venekerho ja Soukan venekerho ovat jo lähteneet investoimaan. Kaupunki ei siis tule investoimaan enää laitureihin. Uhkakuvana näen , että jokin ulkopuolinen taho tulee ja investoi laitureihin, jolloin mennään Keilaniemen malliin, jossa hinnat nousevat pilviin. Meidänkin on tehtävä selvät suunnitelmat miten ja milloin me onnistumme tekemään investointipäätöksiä. 

Kevääseen on enää hetki , mutta kerhon kahvilahan on auki jo viikonloppuisin , siellä kiva käydä fiilistelemässä ja tapaamassa kavereita.

Kevättä odotellen

Maka Paalanen